Länsimainen avioliittokäsitys on vaativa, eikä ole ihme, että moni pari päätyy eroon. Jostakin syystä meille on piirtynyt mieliin käsitys, että pari pitää jättää rauhaan ja siten selviämään yksin kahdestaan kaikesta. Samalla syntyy kuva, että pari tarjoaa ehtymättömästi toisilleen kaiken, mitä elämässä voi haluta; ystävyyden, parhaan kaveruuden, rakastajan, keskustelijan, kumppanuuden, harrastuskaverin, samalla tavalla ajattelevan sielun kumppanin.

Maailmamme on muuttunut sitten maatalousyhteiskunnan, jossa sukupolvet asuivat samaa tilaa ja taloa. Vaikka silloiset vaihtoehdot olivat vähissä, tuntuu, että yksi hyvä puoli oli se, että ihmisiä oli parin ympärillä paljon. Oli tukiverkostoa, lastenhoitoapua ja keskustelukumppaneita. Kaikkea ei edes yritetty ammentaa yhdestä ja samasta ihmisestä.

KERMAKAKKUA TEELUSIKALLA

Parisuhteessa tarvitaan paljon ihmisiä ja verkostoja. Suhdetta omaan kumppaniin kannattaa ennemmin säästellä kuin tuhlata. Se tarkoittaa, että olemme tietoisia, mikä on kohtuullista ja mahdollista, mitä voimme toisiltamme saada ja antaa. On hyvä miettiä, mikä on sitä erityistä, mitä parisuhteesta voimme saada, mitä emme voi saada muualta. On viisasta huolehtia, että itsellä on hyviä ystäviä ja omia harrastuskavereita. On osattava jättää kumppani vapaaksi omista vaatimuksista ja iloittava siitä, mikä on mahdollista ja kohtuullista. Koko kermakakkua ei kannata ahmia kerralla, vaan nauttia siitä pikkulusikalla. Pitää syödä vähän kerrallaan, jotta voi nauttia pitkään.

USKALLAMMEKO TEHDÄ OMALLA TAVALLA?

Kun parisuhde karahtaa kiville, olisi viisasta miettiä enemmän vaihtoehtoja tilanteeseen. Onko ero aina ensimmäinen ja ainoa keino selvitä tilanteesta?

Meillä on turhan kapea näkemys siitä, miten parit voisivat elää yhteistä elämäänsä. Kun tulee kyllästyminen, olisiko mahdollista pitää avioliittolomaa? Olisiko mahdollista muuttaa erilleen joksikin aikaa tai pysyvästi? Voisiko tauon jälkeen, kun on tullut jälleen tilaa, olla mahdollista alkaa tapailla uudestaan? Voisiko mennä erilleen ja antaa aikaa? Voisiko antaa kumppanille mahdollisuuden palata takaisin, kun rakastuminen toiseen meneekin ohi?

Voisiko jo heti suhteen alussa miettiä, miten me haluaisimme elää parisuhteessamme? Olisiko meille jokin muu malli, kuin tämä annettu, mahdollinen ja toivottava?

Lue lisää erilaisista avioliittomalleista: Elizabeth Gilbert: Tahdonko? Kuinka päädyin naimisiin (Otava 2011)